Helsinki, Finland- Viime päivinä julkisuudessa on keskusteltu perussuomalaisten vierailusta Puhoksen kauppakeskuksessa ja väitteestä, jonka mukaan turvallisuustilanne olisi ollut niin uhkaava, ettei seurue uskaltanut poistua bussista normaalisti.
Jos kyseessä oli todellinen ja konkreettinen uhka, se on tietenkin otettava vakavasti. Suomessa jokaisella on oltava oikeus liikkua turvallisesti riippumatta poliittisesta kannasta, taustasta, uskonnosta tai syntyperästä. Samalla on kuitenkin kohtuullista kysyä: mikä tämä uhka tarkalleen oli, kuka uhkasi ja mihin arvio vaarasta perustui?
Vakavia väitteitä ei pitäisi jättää epämääräisiksi, varsinkaan silloin, kun niiden seurauksena kokonainen alue tai siellä asioivat ihmiset voivat saada turvattoman ja vaarallisen leiman.
Puhos ja Itä-Helsinki eivät ole mikään Suomesta irrallinen alue. Siellä asuvat ja työskentelevät ihmiset ovat osa tätä yhteiskuntaa. Suuri osa maahanmuuttajista on tullut Suomeen juuri siksi, että he ovat etsineet turvallisuutta, vakautta, työtä ja parempaa tulevaisuutta itselleen ja lapsilleen. Moni on lähtenyt maasta, jossa sota, väkivalta tai turvattomuus oli osa arkea. Siksi on kohtuutonta luoda yleistä mielikuvaa siitä, että ulkomaalaistaustaiset ihmiset muodostaisivat itsessään turvallisuusuhan.
Suomen lakeja ja yhteisiä sääntöjä on noudatettava kaikkien. Jos joku uhkailee tai käyttäytyy väkivaltaisesti, hänen toimintaansa pitää puuttua riippumatta siitä, onko hän suomalais- vai ulkomaalaistaustainen. Yksittäisen ihmisen teosta ei kuitenkaan pidä tehdä kokonaisen väestöryhmän ominaisuutta.
Erityisen tärkeää tämä on aikana, jolloin politiikassa valmistaudutaan tuleviin vaaleihin. Turvallisuudesta, maahanmuutosta ja kotoutumisesta pitää voida keskustella kriittisestikin. Mutta keskustelun pitäisi perustua tosiasioihin eikä vastakkainasetteluun. Jos poliittisessa keskustelussa syntyy kuva, jossa yksi ihmisryhmä esitetään jatkuvasti ongelmana tai uhkana, on syytä kysyä, ratkaistaanko sillä todella yhteiskunnan ongelmia vai kasvatetaanko ihmisten välistä epäluuloa.
Ulkomaalaistaustaiset ihmiset eivät ole Suomessa vain maahanmuuttotilastojen numeroita. He ovat lääkäreitä, hoitajia, lähihoitajia, yrittäjiä, kuljettajia, siivoojia, ravintolatyöntekijöitä, IT-ammattilaisia, opiskelijoita ja monien muiden alojen työntekijöitä. Tilastokeskuksen mukaan jo joka kymmenes Suomessa työskentelevä 20–64-vuotias oli vuonna 2024 ulkomaalaistaustainen.
Sosiaali- ja terveysala on tästä hyvä esimerkki. Se on yksi merkittävimmistä ulkomaalaistaustaisten työllistäjistä Suomessa. Heidän työnsä näkyy sairaaloissa, vanhustenhoidossa ja monissa muissa yhteiskunnan välttämättömissä palveluissa.
Suomen tulevaisuutta ei siksi rakenneta jakamalla ihmisiä “meihin” ja “heihin”. Se rakennetaan sillä, että jokainen Suomessa asuva kantaa vastuunsa, noudattaa lakia, tekee työtä mahdollisuuksiensa mukaan ja kunnioittaa muita.
Ja lopuksi haluan esittää perussuomalaisille aivan vilpittömän kutsun.
Tulkaa uudestaan Puhokseen – mutta tällä kertaa tulkaa ulos bussista.
Tulkaa tapaamaan alueen yrittäjiä, työntekijöitä, nuoria, vanhempia ja tavallisia ihmisiä. Tulkaa keskustelemaan kasvotusten niiden ihmisten kanssa, joista julkisuudessa niin usein puhutaan. Kysykää heiltä heidän elämästään, työstään, huolistaan ja siitä, millaisena he näkevät Suomen tulevaisuuden.
Me puolestamme lupaamme ottaa teidät vastaan vieraina.
Ja koska Puhoksessa vierasta ei mielellään päästetä lähtemään nälkäisenä, tarjoamme samalla sellaisen aterian, että seuraavalla kerralla Puhokseen tullessa ensimmäinen ajatus ei ehkä olekaan turvallisuusuhka – vaan se, mitä tänään on tarjolla.
Pelko kasvaa etäisyydestä. Luottamus syntyy kohtaamisesta.
Tervetuloa Puhokseen. Ovi on auki.
— Abdirazak Sugulle Mohamed
